2009.01.10 16:14:40

admin

18.12.2007 klo 13:18 - Nippe
Ekokylässä voi kompostoida jätteensä
Selvitimme ekokylään alunperin täysin omaa vesi- ja jätehuoltoa, mutta monesta syystä se ei ollut mahdollista. Kunnan teknisen osaston byrokraatit päättivät että joka mökin on liityttävä viemäriin. Ekologian kannalta se on huono ratkaisu. Mutta ekoelämää harrastava voi silti toimia luonnon menetelmien mukaisesti. Sillä huussit ovat sallittuja ja jätteen kompostointi myös. Uusimmat tekniset ratkaisut mahdollistavat sellaisenkin vesivessan joka käyttää vain pari desiä huuhteluun. Tuotokset silti kompostoidaan eikä niitä tungeta viemäriin ja lopulta Itämeren saasteiksi.

Puhdasta ja hyvän makuista vettä
Vihdin kunnassa on ollut juomaveden suhteen ongelmia. Vettä on jo kauan kloorattu ja sen maku on vaihteleva ja kloorin haju tuntuu.
Siksi on herännyt ajatus, että kylään porataan 1-2 kaivoa vain juomavettä varten. Olisihan se somaa, jos kylän keskellä on vanhanaikainen vinttikaivo. Jokainen voisi sitten noutaa ruokavetensä kaivolta oikein vanhaan perinteiseen tapaan.

Hulevedet hyötykäyttöön
Sadevedet tullaan ohjaamaan jonkinlaisen puro- ja lammikkosysteemin kautta alueen eteläosaan johon kaivetaan kasteluvesiallas. Siitä saadaan vettä asukkaiden pikku viljelyksille. Se toimii samalla laskeutusaltaana, jolla vesi saadaan riittävän puhtaaksi hiukkasista jotta se voidaan johtaa Enäjärveen.

vesi | jätevesien käsittely | hulevesi | komposti

2009.01.09 10:36:31

admin

11.10.2007 klo 16:57 - Nippe

Itämeren retki 3 maan ekokyliin antoi paljon aihetta pohtia veden olemusta, sen käyttöä ja käsittelyä. Joitakin hajahuomioita esimerkkikylistä:

Sadevedet kerättiin talteen lähes kaikissa kohteissa. Yleensä vesi kerättiin maan alle upotettuihin säiliöihin, mutta joissakin yhteisöissä myös maanpäällisiin tynnyreihin, joissa oli päällä suojaverkot ja alaosassa hana veden laskemiseen. Pääsääntöisesti sadevettä käytettiin pihojen kasvimaiden kasteluun. Joissakin paikoissa vettä käytettiin myös pyykinpesuun jonkinlaisen suodattamisen jälkeen.

Juomavesi saatiin useimmissa ekokylissä omista porakaivoista. Muutamalla kylällä Ruotsissa oli myös kunnan vesijohto.

Jätevesien käsittelyssä olikin jo eroja. Muutamassa kohteessa tukeuduttiin kunnan järjestelmään, mutta valtaosassa oli oma jäteveden käsittely. Pääsääntö oli virtsan erottelu jo wc-istuimessa. Säiliöön kerätty virtsa käytetään puiden, pensaiden ja kukkien ravinteena. Samoin makki joka käsiteltiin talokohtaisesti kompostoiden. Vuoden kompostoinnin jälkeen sitä käytettiin puille ja koristekasveille.

Ihmisen virtsassa on typpeä noin 70% ja fosforia toistakymmentä. Ne ovat juuri sopivassa suhteessa kasvien ravinnoksi. Lukuisat selvitykset ja tutkimukset (mm. TAMK ja Työtehoseura) ovat todistaneet sen, että on hyödyllistä ja turvallista käyttää virtsa kasvien ravinnoksi. Toinen suuri etu on siinä, että näin suojellaan vesistöjä. Paraskaan puhdistamo ei saa viemärivesistä pois kaikkia haitta-aineita, vaan noin 30% typestä ja 15% fosforista syydetään vesistöjen kautta lopuksi Itämereen. Seurauksena on paheneva sinileväongelma.

Harmaat vedet suihkusta, keittiöstä ja pesukoneista johdettiin sakokaivonjärjestelmien kautta juurakkopuhdistamoon. Niihin kuuluvat lammikot oli tiivistetty muovilla estäen näin valumat pohjaveteen. Lammikoita oli joskus useita peräkkäin jolla lopputulos varmistuu, kun seuraavaan pääsee virtaamaan vain aivan pintakerros ja sakeampi aines painuu pohjaan. Lammikoihin on istutettu vesikasveja ja reunoille usein pajua. Niiden juuret käyttävät ravinteet kun biologiseen prosessiin liittyy voimakas bakteeritoiminta joka osaltaan muuttaa ravinteet sellaisiksi että kasvit voivat niitä käyttää. Juurakkopuhdistamoja on Suomessakin mutta ne eivät ole meillä yleistyneet.

Mutta parissa kyläkohteessa oli jäteongelma ratkaistu siten, että vesivessoista kaikki jäte ohjattiin suureen pajuviljelmään. Niissäkin oli kasvuallas tiivistetty pohjasta muovilla, täytetty humuksella ja istutettu muutaman aarin ala pajukkoa täyteen. Mukana olleet biologit vakuuttivat että homma toimii sillä bakteerit syövät pöpöt ja pajut käyttävät ravinteet kasvuun. Myöskään mitään hajuhaittoja ei ollut.

jätevesien käsittely | vesi